Yhteistyötä jo kuuden vuosikymmenen ajan

 

historiikki1.png

Kemijärvi Oy:n selluloosatehtaan peruskiven muuraustilaisuus 26.9.1962. Kuva Museoviraston kokoelmasta.

1950-60-luvut

Sodankylän kunta teki aloitteen Koillis-Lapin Kuntain Toimikunnan perustamisesta vuonna 1958. Toimikunnan varsinainen perustava kokous pidettiin Kemijärvellä 6.2.1959. Toimikunnan jäseniä olivat Kemijärven kauppala, Kemijärven maalaiskunta, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä. Vuonna 1968 Sodankylä ilmoitti kuitenkin eroavansa toimikunnasta.

Vuosikymmenten vaihteessa toimikunnan keskeisessä asemassa oli puuta jalostavan teollisuuslaitoksen aikaansaaminen Kemijärvelle. Hanke edistyi suotuisasti, ja alkukesästä 1962 Kemijärvi Oy:n selluloosatehtaan rakennustyöt aloitettiin. 

Vuonna 1961 toimikunnan hallitus kävi keskustelua Lapin ammattikoululaitoksen järjestämisestä. Vuotta myöhemmin toimenpiteet ammattikurssien järjestämiseksi tuottivat tulosta, ja alueelle saatiin autoasentaja-, sähkö-, viilaaja- sekä auto- ja traktoriasentajakurssi. Vuonna 1967 työllisyysvaroilla järjestettyjen ammattikurssien lisäksi käynnistettiin varsinainen ammattikoulutoiminta Kemijärvellä.

60-luvulla paneuduttiin erityisesti tieverkoston kehittämiseen, Taivalkoski - Kemijärvi -ratahankkeen edistämiseen, puhelinverkon täydentämiseen sekä puhelinliikenteen nopeuttamiseen. Edunvalvonnassa tuotiin esille maaseudun syrjäisten alueiden sähköistämiseen myönnettävien valtionapujen pienuutta sekä Kemijoen ja Kitkan vesistöalueiden maanjärjestyslain säätämisen tarpeellisuutta. 

Vuosikymmenen loppupuolella alueen työllisyys muuttui erittäin heikoksi. Pääministeri Mauno Koivistolle sekä kauppa- ja teollisuusministeri Väinö Leskiselle luovutettiin kirjelmä jäsenkuntia rasittavasta kroonisesta työttömyydestä sekä toimenpide-ehdotukset niiden lieventämiseksi. Toimikunnan valitsema lähetystö vieraili myös Helsingissä asian tiimoilta.

historiikki2.png

Putavaara, Matti. Kemijärven keskustan rakennuksia. Kuva haettu Museoviraston kokoelmasta.

1970-luku

Vuosikymmenen alkupuolella työllisyystilanne pysyi heikkona. Toimikunnan puheenjohtaja osallistui Helsinkiin menevään työllisyyslähetystöön vuosikymmenen alussa.  Alueen koulutuksen kehittämistä jatkettiin, ja hallitus esitti eri osastojen ja opintosuuntien aloittamista. Yhteisten ponnistelujen ansiosta saatiin emäntäkoululle aikaan työllisyyskurssina puutarha-alan peruskurssi.

Vuonna 1971 päätettiin perustaa Koillis-Lapin kuntain kasvatusneuvola sopimuspohjaisena. 

Junayhteyksien parantamisen osalta päätettiin kutsua rautatiehallituksen pääjohtaja Paul Paavela vierailemaan alueelle. Paavelan vierailun seurauksena kokeiluluontoisesti aloitettiin makuuvaunuliikenteen toteuttaminen Kemijärvelle. 

historiikki3.png

Lindroos, Hannu. Korvatunturilla Savukoskella Lapissa Suomen ja Venäjän rajavyöhykkeellä joulukuussa 1982. Kuva haettu Museoviraston kokoelmasta.

1980-luku

Vuosikymmenen puolessa välin kuntien yhteistyönä käynnistetyssä Koillis-Lappi -projektissa aloitettiin aktivointikampanja syksyllä Sallassa. Vuosikymmenen puolessa välin Lapin läänin kehittämismäärärahaa saatiin ensimmäistä kertaa elinkeinoelämän edistämiseen. Kehittämishankkeita oli muun muassa Koillistunturien matkailun kehittämisprojekti, Soklin fosforimalmin tutkimusprojektit, Kelloselän rajanylityspaikan avaaminen, ratahanke Kuolaan, Koillis-Lapin matkailun alueorganisaation kehittämismalli ja Koillis-Lapin / Lapin turkistarhauksen kehittämisprojekti. 

Lausuntoja ja kirjelmiä annettiin muun muassa Ketolan taimitarhan lakkauttamisesta maa- ja metsätalousministeriölle, esitettiin liikenneministeriölle Valtatie 5:n jatkamista Kemijärveltä Sodankylään. Lisäksi esitettiin valtioneuvoston kanslialle, että Posion kunta määrätään erityistukialueeksi. 

Helsingissä vierailtiin työllisyystilanteesta neuvottelemiseksi ja Vuotoksen elvytystyöryhmän esittämien määrärahojen saannin kiirehtimiseksi. 

Vuosikymmenen loppupuolella alueen työllisyystilanne oli parantunut, mutta väkiluku vähentynyt. Alueella vieraili Neuvostoliiton suurlähettiläs, eduskunnan valtionvarainvaliokunnan sosiaali- ja ympäristöjaosto ja Lapin kansanedustajat vuonna 1989. 

Vuonna 1985 Lapin läänin kehittämismäärärahaa saatiin ensimmäistä kertaa elinkeinoelämän edistämiseen. Hankkeita oli mm. Koillistunturien matkailun kehittämisprojekti, Soklin fosforimalmin tutkimusprojektit ja Koillis-Lapin / Lapin turkistarhauksen kehittämisprojekti.

Metsurien lomautus on ollut kipeä asia savukoskelaisille, vaikutukset näkyvät koko Koillis-Lapissa. Hallituksen avuksi asetettiin erityinen työvaliokunta, jonka tehtävänä on seurata aktiivisesti metsäalan, turkistarhauksen ja suurten rakennuskohteiden edistymistä sekä tarpeen tullen neuvotella niistä.