Puhdas ja kaunis Itä-Lappi

väri1.png
väri2.png
väri3.jpg
väri4.jpg
väri5.jpg
väri6.jpg
väri7.jpg
väri8.jpg
värriö7.jpg
värriö8.jpg

Itä-Lappi. Se on puhdasta ilmaa, se on ikimetsiä ja raikkaita vesiä. Itä-Lappi on luminen talvi ja taivaalla villisti leiskuvat revontulet. Se on kesä ja yötön yö: valo, joka saa lonnon kukkaan ja marjat maistumaan.

Itä-Lappi on reilut 21 000 neliökilometriä mutta vain vajaa 16 000 asukasta. Täällä on tilaa hengittää. Täällä voi antaa ajatuksen lentää villinä laajojen erämaiden yllä.

Puhdas ja kaunis Itä-Lappi logo ja slogan Puhdas ja kaunis Itä-Lappi on tuotettu Itä-Lapin kuntayhtymän hallinnoiman VÄRI-hankkeen toimesta. Ne on tarkoitettu niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin käyttöön markkinoimaan Itä-Lapin seutukunnan luontoa ja mahdollisuuksia.

Näillä sivuilla esillä oleva materiaali perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Aineisto koostuu pääosin Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla tehdystä tutkimuksesta.

Sivuilla nähtävät diagrammit ja kuvaajat on laatinut tutkijatohtori Kimmo Neitola Värriön tutkimusasemalta. Visualisoinnit on toteuttanut Tomi Knuutila (Laiton Kuu) Neitolan tuottaman datan pohjalta.

ELINAJAN ODOTTEEN KASVU

Maailman terveysjärjestö WHO käyttää hengitysilman pienhiukkasia puhtaan hengitysilman mittarina. Erityisen vaarallisia ovat alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset (PM2.5). Ne ovat riittävän pieniä tunkeutuakseen hengitysilman mukana keuhkoihin.

Pienhiukkasten osalta terveellisen ilman rajana pidetään 25 µg/m3 (mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa). Itä-Lapissa PM2.5 kuormitus on noin 2 µg/m3.

Katso alla olevasta videosta, kuinka eri puolilla Eurooppaa asuvien ihmisten laskennallinen elinikä kasvaa, jos he hengittävät viikon Itä-Lapin puhdasta ilmaa. Lisää visualisointeja videoina voit katsoa täältä!

METSÄ RAUHOITTAA

Tiesitkö että metsä tutkitusti rauhoittaa. Luonnossa ulkoileminen muun muassa laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Fyysisten vaikutusten lisäksi luonnossa liikkuminen lievittää stressiä ja parantaa mielialaa.

Itä-Lappi on osa pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyökettä. Pohjoiset metsät ovat tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ne muodostavat kasvaessaan valtavan hiilivaraston, johon ilmakehän hiilidioksidi sitoutuu.

Itä-Lapissa on useita merkittäviä luonnonsuojelualueita, joiden metsät humisevat kirveenkoskemattomina. Pyhä-Luoston kansallispuisto on Suomen ensimmäinen kansallispuisto. Muita merkittäviä suojelualueita Itä-Lapissa ovat mm. Urho Kekkosen kansallispuisto, Oulangan kansallispuisto, Riisitunturin kansallispuisto sekä Maltion ja Värriön luonnonpuistot. Erilaiset suojelualueet kattavat noin 13 prosenttia aluuen pinta-alasta. Luonnonpuistot on perustettu ensisijaisesti tutkimuskäyttöön ja niissä liikkuminen on luvanvaraista. Kansallispuistojen tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa.

PUHTAITA VESIÄ

Lapin järvistä 95 % ja joista 94 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Syvällä Itä-Lapin erämaassa voit juoda puhdasta vettä suoraan purosta. Posion Yli-Kitka ja Kemijärvi on alueen suurimmat järvet. Suomen pisin joki, Kemijoki virtaa itärajan tuntumasta koko Lapin halki ja kerää vetensä Itä-Lapin laajoista erämaista. Muita suuria jokia ovat mm. Kitinen ja Luiro ja Tenniöjoki.

LUMINEN TALVI

Itä-Lapissa talvi kestää viisi kuukautta. Ensilumi sataa lokakuussa ja hiihtokelit jatkuvat huhti-toukokuun vaiheeseen. Joskus pidempään. Maaliskuun lopussa maata peittää yli metrin paksuiset nietokset.

Värriön tutkimusaseman Yli-Nuorttin mittauspiste on yksi Suomen kylmimpiä. Keskitalven kuulaina pakkasöinä lämpötila siellä voi laskea lähelle viittäkymmentä pakkasastetta. Yleisesti lämpötila kuitenkin pysyttelee noin kymmenessä asteessa.

Vaikka ilmasto arktisilla alueilla kovaa vauhtia lämpeneekin, Itä-Lapissa lunta on varmasti vielä tulevaisuudessakin. Tästä voit tarkastella Värriön tutkimusaseman lumitilastoja vuodesta 2003 lähtien.

LUONNON HERKKUJA

Pohjoisen kesän runsas valo, puhtaat vedet ja raikas ilma saavat kasvit maistumaan. Runsaan valon ansiosta kasvit tuottavat paljon sokeria ja siksi ne ovat makeampia ja mehukkaampia kuin eteläisemmät verrokkinsa. Esimerkiksi puikulaperuna on Lapissa keltaisempi, makeampi ja kiinteämpi kuin muualla Suomessa kasvava puikula. Siksi Lapin puikula onkin saanut EU-patentin Suomen ensimmäisenä patentoituna elintarvikkeena.

Pohjoiset marjat ovat paitsi hyvänmakuisia, ne ovat myös varsinaisia terveyspommeja. Esimerkiksi puolukan syönnillä on kasapäin positiivisia terveysvaikutuksia.

Hilla eli lakka on pohjoisten soiden kullankeltainen aarre. Hilla sisältää puolitoista kertaa enemmän c-vitamiinia kuin appelsiini. Hillastaminen on pohjoisen kesän kohokohtia. Hilla on kuitenkin herkkä kasvi. Koskaan ei voi tietää missä päin ja miten paljon hilloja on tarjolla. Jos kasvuolosuhteet ovat olleet otolliset, riittää kun menee suon laitaan ja alkaa kerätä. Tai sitten hilloja ei tule lainkaan.

Ilmastonmuutoksen myötä kasvuolosuhteet Itä-Lapissa ovat parantuneet. Keskilämpötila on noussut nopeasti. Vuoden 1975 jälkeen se on kohonnut yli kaksi astetta. Samoin astepäivien lukumäärä on noussut reilusti. Niiden myötä kasvukausi on pidentynyt. Esimerkiksi koivun lehteen tulo on aikaistunut viimeisten reilun neljän vuosikymmenen aikana noin kolmella viikolla.